Työssäni taiteilijana minua kiinnostaa ihmisyys, kaikissa muodoissaan. Erityisen kiinnostunut olen häpeästä, koska olen elämässäni hävennyt niin paljon ja häpeän yhä.
Talvella 2015-2016 suoritin opintoihini kuuluvaa työharjoittelua kuvataiteilija Sara Rapon assistenttina vankilataideprojektissa. Työskentely vankien parissa oli ravisuttava kokemus ja muutti minussa jotakin pysyvästi. Se avasi silmäni ihmisenä olemiselle ja toisen ihmisen näkemiselle ja kunnioittamiselle. Teot voi tuomita, ihmistä ei koskaan.
Koen, että minun tärkein tehtäväni taiteilijana on hälventää toisten ihmisten häpeää.
Ja samalla myös omaani.
