Kirjoittava ihminen.
Kun maailma ympärillä huojuu ja natisee, laitan kaihtimet kiinni ja otan veitsen käteeni. Ja alan pilkkoa. Mitään uutta ei ole siinä, että koronakriisi on saanut ihmiset vetäytymään sankoin joukoin keittiöön, myös minut. Uutta on se, että olen antautunut kokeilemaan rohkeammin uusia reseptejä enkä vain jumittanut tutuissa bravuureissa, kuten nakkikeitossa. Nykyään sitä ihan muina masterchef-muikkeleina heitellään […]
Tapasin äskettäin pitkästä aikaa rakkaan ystävän. Yhteinen laatuaikamme on aina perustunut sille, että syödään. Usein ja paljon. Kun aamupäivällä karautin autolla hänen pihaansa, minut istutettiin samantien vastapaistetun lettupinon ääreen. Lounaaksi nautimme parit Ikea-hodarit per nainen, iltapäiväaterialla kävimme Mäkkärissä ja iltapalaksi haimme vielä pizzaa ja kokista. Seuraavan aamun aloitimme leipomalla pari pellillistä pullaa. Kun tuore korvapuusti […]
On asioita, jotka ovat ajatuksen tasolla mainioita, mutta käytännössä aivan hirvittävä virhe. Kuten prikallinen jallushotteja juuri ennen valomerkkiä. Tai risteilyaluksen buffet-kattaus. Risteilin toissaviikolla siskoni kanssa Tukholmaan ja takaisin. Menomatkalla nautiskelimme pitkän kaavan mukaan italialaisen à la carte-ravintolan herkuista: riehaannuin raittiista meri-ilmasta ja tempaisin rehvakkaasti neljän ruokalajin illallisen sillä seurauksella, että minut sai kierittää takaisin hyttiin. […]
Elämä on täynnä yllätyksiä ja tilanteet muuttuvat, tämänhän me tiedämme. Aamuna eräänä istuin Juvalla eläinlääkärin odotushuoneessa, kopassa kissa joka odotti pääsyä hammaskiven poistoon. Kuulimme, että ohitsemme oli kiilannut koira, jolla oli niin sanotusti tilanne päällä. Täysin ymmärrettävää. Toimittiin niin, että kissi sai rauhoittavan piikin hanuriinsa ja jäi klinikalle nukkumaan ja odottelemaan toimenpidettä ja minä lähdin […]
Naapuritontilla, mainion Pirtti-blogin puolella on tänään kärvistelty sokerittoman syyskuun tuskissa ja fantasioitu lähes jokaisesta valkoista sokeria sisältävästä asiasta. Empaattisena ihmisenä lähetin kommenttilootaan virtuaalisen jaxuhalin. Ja rapistelin samalla Marianne-karkkia ulos kääreestään. Näitähän riittää. On sokeritonta syyskuuta, lihatonta lokakuuta, ton-sitä ja ton-tätä. Olen lähtenyt niihin mukaan joskus itsekin: viettänyt sata päivää ilman alkoholia ja vuoden ilman uusia […]
Itse Minna Mänttäri 