Kirjoittakaa päiväkirjaa, he sanovat. Dokumentoikaa poikkeusoloja, se on tärkeää sitten jälkikäteen. En ole pitänyt päiväkirjaa, en ottanut yhden yhtä valokuvaa hiljentyneistä kaduista tai säppiin laitetuista liiketiloista. Tätä blogikirjoitustakin olen suunnitellut kaksi viikkoa saamatta mitään aikaiseksi. Keskittymiskykyni riittää lähinnä vain somen ja uutissivustojen maaniseen selaamiseen, tiskaamiseen, sängyn petaamiseen ja yleiseen siivouspuuhasteluun. Niinhän jossain Anna-Leena Härkösen tekstissäkin […]
Kategoria: Häpeäjutut
En osannut olla
usein olen ollut syksyn edessä naamallani nyt tuntuu toisenlaiselta pimeys on ystäväni pehmeä peitto joka kätkee syyllisyyteni ja häpeäni kirkasvalolamppu on komeron ylähyllyllä ehkä jääkin sinne sen valo on liian väkivaltainen menen ostamaan pakastemarjoja juustohyllyn edessä räpyttelen silmiäni ajattelen kaikkia heitä jotka osaavat olla toistensa kanssa kotona sytytän kynttilän sytytän toisenkin käyn […]
”Tiedän, joku saattaa tulkita, et oon ainoastaan ylimielinen noita”
Erityisherkkyys, introverttiys. Muotisanoja. Olen lukenut niistä paljon, tunnistanut itseni. Saanut selityksiä sille miksi olen sellainen kuin olen, miksi väsyn sellaisesta mistä moni muu ei, miksi yksinolo on minulle pehmoinen peitto ja elinehto eikä suinkaan synonyymi surkeudelle. Selityksiä sille, miksi olen ollut tästä elämästä usein niin väsynyt. Luulin joskus olevani ihmisvihaaja, mutta en ole. Siinä missä […]
Etten enää vihaisi itseäni (paljoa)
tulee se tammikuu kun kyllästyn kyllästyn olemaan väsynyt, turvonnut ja nuhjuinen kyllästyn olemaan kireä ämmä ja ennen kaikkea kyllästyn vihaamaan itseäni toisin kuin ennen en ota raippaa esiin sillä olen rankaissut itseäni tarpeeksi kaikesta mitä olen tehnyt ja varsinkin siitä, mitä en ole tehnyt menen tanssitunnille vaikka minulla on kaksi vasenta jalkaa olen ihan paska […]
Älä ota ihosi alle toiselle kuuluvaa häpeää
Ruotsinlaiva. Kevätaurinko paistaa suoraan ravintolan ikkunasta sisään, se lämmittää kasvoja. Kehossa alkudrinkin antama raukeus ja eteen kannetun täydellisen alkuruoan euforia. Tämän takia kannattaa matkustaa, ajattelen, ei tapellakseen buffetissa viimeisistä katkaravuista ja litkiäkseen bensanmakuista hanaviiniä. On onnellinen olo. Viereiseen pöytään istuu perhe. Mies, nainen ja teini-ikäinen lapsi. Mies on humalassa, kuulen sen heti hänen puheensa nuotista. […]
Kosteusvaurioita on vuoden tärkein kirja
En yleensä uskalla ottaa kirjastokirjoja mukaan ulkomaanmatkoille katoamisen tai vahingoittumisen pelossa, mutta viime elokuussa oli pakko tehdä poikkeus. Juuri ennen reissuun lähtöä sain kirjastosta ilmoituksen varatun kirjan saapumisesta, enkä missään tapauksessa halunnut jättää tätä tiettyä teosta hyllyyn makaamaan. Kyseessä oli Ani Kellomäen Kosteusvaurioita – kasvutarinoita pullon juurelta. Kellomäki on toimittaja, joka rohkaistui pari vuotta sitten jakamaan […]
Ennen ei ollut paremmin
”Nuorisoa syytetään aina siitä, että se ryyppää ja rellestää ja kokeilee rajoja. Se puhuu rumasti eikä välitä mistään tärkeästä. Viettää kaiken aikansa netissä. Mutta tiedättekö, mitä ne siellä netissä tekevät? Seuraavat jumalauta ikäisiään tubettajia, jotka puhuvat kauniisti monimuotoisuudesta, avoimesti raittiudesta, suoraan kuukautisista, rehellisesti kasvissyönnistä, kierrättävät, rakastavat, itkevät ja pitävät heikomman puolia. Ja niitä se nuoriso […]
Niin onnellinen, että hävettää
Yllä oleva kuva on otettu viikko sitten lauantaina, kesken työpäivän, lehtitalon naistenvessassa. Olin juuri tullut tosi kivalta kuvauskeikalta ja lähdössä toiselle vielä kivemmalle. Halusin tallentaa hetken, jolloin olin sekä viikonlopputöissä että täydellisen onnellinen: monen mielestä kertakaikkisen mahdoton yhtälö. Ajatus oli jakaa kuvaa myös someen imelän #ilovemyjob-hästäkin kanssa, mutta en sitten kuitenkaan tehnyt niin. Miksi? No […]
Lanttu levällään
Tänään 10.10. vietetään paitsi Aleksis Kiven päivää, myös Maailman mielenterveyspäivää (World Mental Health Day). Nämä kaksi sopivat hyvin yhteen, sillä Kivenkin on kerrottu kärsineen mielenterveysongelmista ja olleen myös hoidettavana mielisairaalassa, jossa hänet diagnosoitiin kroonisesti melankoliseksi. (Eikö muka suurin osa suomalaisista mene tämän otsikon alle?) Päivä on tärkeä, sillä mielenterveys ei todellakaan ole mikään vitsi eikä […]
Kuinka tulla naiseksi, joka käyttää huulipunaa
Olen jo todella kauan halunnut olla nainen, joka käyttää huulipunaa. Olen ihaillut kaikkia naisia, jotka näennäisen huolettomasti sipaisevat huulilleen paloautonväristä punaa ja onnistuvat näyttämään siltä, kuin täydellinen suukkosuu olisi aseteltu heidän naamalleen jo syntymässä. Sellaisista naisista huokuu muutenkin jotakin maagista tyylikkyyttä, kuten vaikkapa kaikkien aikojen huulipunaidolistani Laurasta. Minä ja maaginen tyylikkyys taas emme mahdu samaan […]