Viimeisimmät kirjoitukset

Mitä tästä nyt sitten oikein sanoisi, saatana

Kirjoittakaa päiväkirjaa, he sanovat. Dokumentoikaa poikkeusoloja, se on tärkeää sitten jälkikäteen. En ole pitänyt päiväkirjaa, en ottanut yhden yhtä valokuvaa hiljentyneistä kaduista tai säppiin laitetuista liiketiloista. Tätä blogikirjoitustakin olen suunnitellut kaksi viikkoa saamatta mitään aikaiseksi. Keskittymiskykyni riittää lähinnä vain somen ja uutissivustojen maaniseen selaamiseen, tiskaamiseen, sängyn petaamiseen ja yleiseen siivouspuuhasteluun. Niinhän jossain Anna-Leena Härkösen tekstissäkin […]

Ystävistä, ystävyydestä

En pidä ystävänpäivästä. Ystävistäni pidän kyllä paljonkin, toivon että hekin minusta. Mutta en tunnista omaa käsitystäni ystävyydestä vaaleanpunaisista sydämistä tai onnittelukorttien kuluneista ja siirappisista fraaseista. Ystävyys on ihanaa ja tärkeää, mutta myös hankalaa ja vaikeaa. Jostain syystä ihannoimme sellaisia ihmissuhteita, jotka kestävät mitä vaan, vaikka harva niistä todellisuudessa on sellainen, koska eihän ihminenkään kestä mitä […]

Sopeutumaton

Tunnen mykkää, muodotonta surua siitä, etten sopeudu mihinkään.  Voin olla hetken jossain, näennäisesti osa jotakin, jopa kuvitella että tällä kertaa kuulun joukkoon. Että olen vihdoinkin samanlainen kuin muut.  Olisinpa ihminen, joka osaa olla tyytyväinen tavallisiin asioihin, kuten kellokortti, työaika ja lounastunti. Parisuhde, rosterihella ja kesäkukkapenkki. Tukholman risteily, saunavuoro ja automarketti.  Olisinpa sellainen ihminen, jolla ei […]

Naps vaan

Uuden vuoden alku on kutkuttavaa aikaa ihmisen elämässä. Siihen kuuluu usein menneen vuoden tai kuten nyt, kokonaisen vuosikymmenen hyvästeleminen tavalla tai toisella. Koska itse olen kävelevä klisee, vuoden viimeisenä päivänä tein kuten jokainen keski-iän kriisin kourissa kiemurteleva nainen tekisi: leikkautin pois noin puolet hiuksistani.  Kun katselin kampaamon lattialle tipahtelevia suortuviani, tunsin pitkästä aikaa puhdasta, kirkasta […]

Muistiinpanoja marraskuusta

Oispa dumleja. Oispa turkinpippurijäätelöä. Oispa grillisipsejä. Pirkan grillisipsit ovat parempia kuin Taffelit.  Ihmiset ovat kyllä ihania.  Ihmiset ovat ihan hirveitä. Minä olen ihan hirveä ihminen.  Olisinpa kissa.  Olisi ihanaa vain matkustaa junalla paikasta toiseen ja kuunnella repeatilla Auta Anttia. Muista ostaa nokkostippoja. Ja muista ottaa joka päivä niitä perkeleen nokkostippoja. Kuinkahan monta kiloa kynttilöitä olen […]

En osannut olla

usein olen ollut syksyn edessä naamallani nyt tuntuu toisenlaiselta pimeys on ystäväni pehmeä peitto joka kätkee syyllisyyteni ja häpeäni   kirkasvalolamppu on komeron ylähyllyllä ehkä jääkin sinne sen valo on liian väkivaltainen   menen ostamaan pakastemarjoja juustohyllyn edessä räpyttelen silmiäni ajattelen kaikkia heitä jotka osaavat olla toistensa kanssa   kotona sytytän kynttilän sytytän toisenkin käyn […]

Turvassa

Mitä tarvitsen ollakseni onnellinen? Tai ei, mitä tarvitsen ollakseni ylipäänsä olemassa? Kirjoja. Piste. Minun kirkkoni on kirjastolaitos. Aina kun nappaan jostain kiinnostavan kirjavinkin, klikkaan itseni verkkokirjastoon ja laitan kirjan heti varaukseen. Kun puhelimeen kilahtaa viesti kirjan saapumisesta, se tuntuu paremmalta kuin jouluaatto. Jos kirja on oikein hyvä ja tuntuu että haluan palata siihen vielä uudestaan, […]

Ihmisähkyinen

Kolme päivää kylillä ihmisten keskellä tungoksessa ja hälinässä iltapalapöydissä vieraissa vuoteissa on minulle kuin maraton   Kotona herään jäykin nivelin kurkistan maailmaa varovasti kaihdinten läpi päätän tänään en osallistu siihen   Vaihdan lakanat imuroin lattiat keitän keittoa vedän peittoa ylemmäs   Ikkunan takana lumihiutaleet tipahtelevat maahan enkä juuri nyt ole mitään kenellekään  

Tiedän mitä tein tänä kesänä

olen istunut aurinkolasit ryttyyn juonut vielä yhden oluen nuollut sormistani majoneesia poiminut lupiineja maljakkoon   antanut katseeni levätä kauneudessa kaatanut kinuskikastiketta aamujugurttiin itkenyt ja hävennyt sanonut lopultakin ääneen sen mitä eniten pelkäsin   syyllisyys painaa lapaluuni jumiin on aamuja jolloin vain makaan hiljaa ja hengitän ja sitten on niitä päiviä jolloin jalkani nousee keveämmin kuin […]

Kevätkuulumisia

mitä olet puuhannut minulta kysytään miten olet saanut aikasi kulumaan oikein hyvin kiitos sillä aika kyllä kuluu vaikken ole tehnyt mitään tai siis ei mitään tarkoittaa etten olen tehnyt juuri mitään tuottavaa en juuri mitään sellaista mistä olisi jotain hyötyä kenellekään muulle kuin korkeintaan itselleni olen täyttänyt kotini kirjoilla maannut hiljaa paikoillani ollut valikoivasti sosiaalinen […]