Viimeisimmät kirjoitukset

Asioita, joita itse vihaan nykyajassa

Joulun alla ihmiset ovat pahalla päällä. Tähän syynä on koko vuoden patoutunut vitutus. Jos haluat helpottaa oloasi ennen jouluaattoa, laadi lista, johon keräät vihaamiasi asioita. Sen tarkoitus ei ole olla ratkaisukeskeinen. Listan ainoa tehtävä on saada olla vihainen.  Ylen Kulttuuricocktailin Tuomas Karemo kirjoitti näillä saatesanoilla kerrassaan mainion vihalistan, joka löytyy täältä. Siitä inspiroituneena laadin omani, […]

elämä muuttuu kun muuttuvat tiet

Täten muistikirjaan merkittäköön: muista matkustaa enemmän joukkoliikennevälineillä.   Rakastan busseja, rakastan junia. Rakastan toisinaan matkalla olemista enemmän kuin päämäärässä olemista. Rakastan silmieni edestä karkaavia maisemia, otsan nojaamista viileään ikkunalasiin. Tuijotan taloja, betonihelvettien rivistöjä ja nurkistaan niiaavia mummonmökkejä ja mietin, millaista niissä kaikissa olisi asua. Seuraan katseellani hirviaitaa ja pellonreunaa, mietin elääkö täällä onnellisia ihmisiä ja […]

Mitä olen lukenut

Marraskuun pimeys on kaikessa armottomuudessaan myös lohdullinen. Se antaa mitä parhaimman syyn kadota ihmisten ilmoilta, käpertyä omaan maailmaansa missä ei tarvita muuta kuin maksamakkaravoileipiä ja hyvää luettavaa. Olen lukenut elämäni aikana aivan helvetisti. On ollut aikoja, jolloin olen onnistunut kadottamaan yöuneni ja joskus jopa ruokahaluni, mutta hyvin harvoin olen ollut siinä mielentilassa etteikö lukeminen olisi […]

Viimeisin

Viimeisin viesti Tekstiviesti kirjastosta: varauksesi on saapunut. Siellä minua odottaa vetoavasti nimetty teos Neiti U muistelee niin sanottua ihmissuhdehistoriaansa. Viimeisin sähköposti taas on Yliopiston Apteekilta, joka ystävällisesti informoi että intiimituotteet ovat nyt alennuksessa. Viimeisin ruoka Iltapalaksi mantelimaitoon keitettyä kaurapuuroa ja päärynää. Kyllästyin siihen, että syön aivan luokattoman huonosti ja tilasin atk-mainoksen uhrina itselleni kolmenkymmenen päivän […]

Arkivapaa

Kuvittelen aina, että vapaapäivän aamuna nukun pitkään, vaikka en koskaan nuku. Herään aikaisin, mutta makaan lakanoissa, en tee elettäkään noustakseni koska ei vaan tarvitse ja se on ihanaa. Keitän puuroa niin kuin aina, vien pyykit koneeseen. Voisin imuroida mutta enpä imuroi, tiskaan koska se ei ole millään tavalla vastenmielistä. Kun pyyhin tiskipöytää kuivaksi, kaikki tuntuu […]

suljettu / stängt

Olen ihan hirveän väsynyt tähän maailmaan. Väsyttää Soinin ja hallituksen perseily. Väsyttää koko saatanan kilpailuyhteiskunta, väsyttää se miten tämä kaikki on mennyt pelkäksi lukujen kyttäämiseksi, mikä tuottaa eniten, kenestä on eniten hyötyä. Väsyttää klikkihuoraus, väsyttää someraivo, väsyttää multitasking. Väsyttää. Tuntuu, että olen liian herkkä, liian hidas, liian tehoton, liian vähän kaikkea. Pitäisi olla niin paljon […]

EOS

Jos joku kysyy, mitä kuuluu, en osaa sanoa. No tässähän tämä, ihan tämmöstä vaan, mitäs tässä. Töissä oon ollu, semmosta sitten niin.  Käyn töissä, käyn kaupassa, keitän nakkikeittoa, katson telkkaria. Päivät ja viikot katoavat johonkin. Tiedän istuneeni niiden kyydissä, mutta juuri muita havaintoja asiasta ei ole. Yhtäkkiä on taas pimeää, kun lähden töistä kotiin. Polkupyörässäni ei […]

Et nyt vielä lähtisi

Yhtenä iltana laulan lauluja jyhkeiden kiviseinien ja lempeän yleisön ympäröimänä. Kun astun baarin ovesta ulos, hikinen iho kohtaa lämpöisen kesäyön. Farkkutakki jää roikkumaan käsivarrelle, ei vielä, ei ole kylmä. Kaikki tuntuu niin epätodelliselta, tämä pehmeys ympärillä. Sataman hehkuvat valot, lonkerolasissa helisevät jäät. Lämpölamputkin ovat liikaa, kukaan ei halua istua niiden alla. En haluaisi ajatella sitä, […]

Riittää

Katson ensi viikon sääennustetta. Huokaan raskaasti. Jos saisikin vain maata kaikki päivät kaulaansa myöten järvessä ja päivän vaativin suoritus olisi mehujään hakeminen pakastimesta. Mutta kun töitä pitäisi tehdä, olla reipas ja nopea, luova ja tuottelias. Vaikka silmäkuopatkin ovat täynnä hikeä. Yöt ovat katkonaisia ja hauraita, kun minulta viedään syvä uni niin silloin viedään kaikki. Olen […]

Tämä on kuitenkin minun kaupunkini

Pyöräilen töihin, pyöräilen töistä kotiin. Pyöräilen kaatosateessa ja hymyilen. Kävelen kauppaan, kävelen ostoskeskukseen, kävelen terassille. Kohtaan koko ajan ja sattumalta tuttuja, unohdumme lounaalle, kahville ja siiderille tunniksi, kahdeksi, mitä väliä. Saan kutsun saunomaan, haen huoltoasemalta kaljaa ja kahvipaketin ja pyöräilen hautausmaan aidanviertä pitkin istumaan pyyhe päässä pihakoivun alle, jonne kuuluu lintujen laulu ja pikatien kohina. […]