usein olen ollut syksyn edessä naamallani nyt tuntuu toisenlaiselta pimeys on ystäväni pehmeä peitto joka kätkee syyllisyyteni ja häpeäni kirkasvalolamppu on komeron ylähyllyllä ehkä jääkin sinne sen valo on liian väkivaltainen menen ostamaan pakastemarjoja juustohyllyn edessä räpyttelen silmiäni ajattelen kaikkia heitä jotka osaavat olla toistensa kanssa kotona sytytän kynttilän sytytän toisenkin käyn […]
Itse Minna Mänttäri 