Kirjoittava ihminen.
Tunnen mykkää, muodotonta surua siitä, etten sopeudu mihinkään. Voin olla hetken jossain, näennäisesti osa jotakin, jopa kuvitella että tällä kertaa kuulun joukkoon. Että olen vihdoinkin samanlainen kuin muut. Olisinpa ihminen, joka osaa olla tyytyväinen tavallisiin asioihin, kuten kellokortti, työaika ja lounastunti. Parisuhde, rosterihella ja kesäkukkapenkki. Tukholman risteily, saunavuoro ja automarketti. Olisinpa sellainen ihminen, jolla ei […]
Uuden vuoden alku on kutkuttavaa aikaa ihmisen elämässä. Siihen kuuluu usein menneen vuoden tai kuten nyt, kokonaisen vuosikymmenen hyvästeleminen tavalla tai toisella. Koska itse olen kävelevä klisee, vuoden viimeisenä päivänä tein kuten jokainen keski-iän kriisin kourissa kiemurteleva nainen tekisi: leikkautin pois noin puolet hiuksistani. Kun katselin kampaamon lattialle tipahtelevia suortuviani, tunsin pitkästä aikaa puhdasta, kirkasta […]
Itse Minna Mänttäri 