Kirjoittava ihminen.
Tapasin äskettäin pitkästä aikaa rakkaan ystävän. Yhteinen laatuaikamme on aina perustunut sille, että syödään. Usein ja paljon. Kun aamupäivällä karautin autolla hänen pihaansa, minut istutettiin samantien vastapaistetun lettupinon ääreen. Lounaaksi nautimme parit Ikea-hodarit per nainen, iltapäiväaterialla kävimme Mäkkärissä ja iltapalaksi haimme vielä pizzaa ja kokista. Seuraavan aamun aloitimme leipomalla pari pellillistä pullaa. Kun tuore korvapuusti […]
Ruotsinlaiva. Kevätaurinko paistaa suoraan ravintolan ikkunasta sisään, se lämmittää kasvoja. Kehossa alkudrinkin antama raukeus ja eteen kannetun täydellisen alkuruoan euforia. Tämän takia kannattaa matkustaa, ajattelen, ei tapellakseen buffetissa viimeisistä katkaravuista ja litkiäkseen bensanmakuista hanaviiniä. On onnellinen olo. Viereiseen pöytään istuu perhe. Mies, nainen ja teini-ikäinen lapsi. Mies on humalassa, kuulen sen heti hänen puheensa nuotista. […]
Kevään valo tunkeutuu kaikkialle. Se ottaa väkivaltaisesti oman tilansa, ei kysele kainosti sopiiko tulla, tulee vaan. Rakastan kevättä, olen aina rakastanut, mutta nyt siihen sekoittuu jotain muutakin, jotain raskasta, tylppää, tympeää. Kalenterissa on monta puhdasta sivua, olisi aikaa tehdä vaikka mitä, sitten kun kesä alkaa ei enää ole, ainakaan näin paljoa, mutta en saa tartutuksi […]
Itse Minna Mänttäri 