tulee se tammikuu kun kyllästyn
kyllästyn olemaan väsynyt, turvonnut ja nuhjuinen
kyllästyn olemaan kireä ämmä
ja ennen kaikkea
kyllästyn vihaamaan itseäni
toisin kuin ennen
en ota raippaa esiin
sillä olen rankaissut itseäni tarpeeksi
kaikesta mitä olen tehnyt
ja varsinkin siitä, mitä en ole tehnyt
menen tanssitunnille
vaikka minulla on kaksi vasenta jalkaa
olen ihan paska
mutta se ei haittaa
kulta pieni, se ei haittaa
kutsun itseni aamuisin joogamatolle
pehmustan kehoni kaurapuurolla
ja lempeydellä
illalla tilaan ison kaljan
ja pyyhin suunpielistäni kananrasvaa
sillä aion ruksia kaikki vaihtoehdot
suristan veriappelsiinin pirtelöksi
polskin monta altaanmittaa
nappaan irtokarkin poskeeni
katson itseäni peilistä
ihoni alta piirtyvät esiin ääriviivat
ne kuuluvat minulle
Itse Minna Mänttäri 