Oispa dumleja.
Oispa turkinpippurijäätelöä.
Oispa grillisipsejä.
Pirkan grillisipsit ovat parempia kuin Taffelit.
Ihmiset ovat kyllä ihania.
Ihmiset ovat ihan hirveitä.
Minä olen ihan hirveä ihminen.
Olisinpa kissa.
Olisi ihanaa vain matkustaa junalla paikasta toiseen ja kuunnella repeatilla Auta Anttia.
Muista ostaa nokkostippoja. Ja muista ottaa joka päivä niitä perkeleen nokkostippoja.
Kuinkahan monta kiloa kynttilöitä olen jo polttanut? Kynttilöistä pitäisi saada Kela-korvaus. Tai ainakin verovähennykset.
Miksi keitin viisi litraa kaalikeittoa ja menin kuitenkin pizzalle?
Onko pakko poistua kotoa jos ei halua? Onko pakko tehdä mitään jos ei halua? Miksi kukaan ylipäänsä haluaa tehdä mitään?
Mitä minä teen sitten kun MasterChef Australia loppuu?
Mitä minä teen sitten kun Temptation Island loppuu?
Oispa ässämixejä.
Ja dumleja.
Itse Minna Mänttäri 
Dumlet…mmmmmmm…kasasin neljä joulukalenteria ja siitä jäi yli Dumleja, pätkiksiä ja fazerin sinisiä konvehteina siis.
Slin juuri pizzaa, taidan ottaa jälkiruokaa.
Nam.
Ah! Kuten eräs viisas nainen marraskuun ruokafilosofian tiivisti: carb de diem!
Oispa ikuinen MasterChef Australia, juustonaksuja ja täydellisen rapeaksi paahdettua paahtoleipää.
Jos et ole maistanut, niin Ässä mix -limonadi maistuu samalta kuin kourallinen/suuntäysi pussin namuja (eli täydelliseltä).
Olin yllättynyt että se limsa todellakin on HYVÄÄ.
Mmm. Paahtoleipää.
Olen kuullut myös luotettavasta lähteestä että se ässämix-limu on aivan hirvittävää kuraa. Siis pitääkö minun nyt ihan itse maistaa ja muodostaa mielipide?