Ei kinkkua, ei lanttulaatikkoa, ei konvehteja. Ei varpusta jouluaamuna, ei samusirkkaa, ei lumiukkoa. Vaihdoin ne merinäköalaan, aurinkotuoliin, tölkkisangriaan ja sipseihin apartamentoksen parvekkeella. Ei se ihan huono vaihtokauppa ollut. Ei hirveästi harmittanut suihkutella aurinkoöljyä olkapäille ja tiirailla samalla puhelimesta lumimyräkkäkuvia Suomesta. Mutta olihan se outoa. Oudompaa kuin olin ajatellut. Tuntui jopa vähän rikolliselta karata pois sen […]
Rakas Suomi, synnyinmaani, kotimaani. En kirjoita sinulle nyt ensimmäistä kertaa, sillä lähetin sinulle pienen kirjeen jo tasan vuosi sitten, mutta luulen että et edes lukenut sitä. Ehkä se hukkui jonnekin Tokmannin mainospostin ja ilmaisjakelulehtien sekaan. Sinulla on tänään juhlapäivä, paljon onnea siitä. Itsenäisyytesi tuplapyöreät vuodet, huikea saavutus. Tänään saat vihdoinkin pukea päällesi upean juhla-asun, sen […]
En yleensä uskalla ottaa kirjastokirjoja mukaan ulkomaanmatkoille katoamisen tai vahingoittumisen pelossa, mutta viime elokuussa oli pakko tehdä poikkeus. Juuri ennen reissuun lähtöä sain kirjastosta ilmoituksen varatun kirjan saapumisesta, enkä missään tapauksessa halunnut jättää tätä tiettyä teosta hyllyyn makaamaan. Kyseessä oli Ani Kellomäen Kosteusvaurioita – kasvutarinoita pullon juurelta. Kellomäki on toimittaja, joka rohkaistui pari vuotta sitten jakamaan […]
Olen saanut viime aikoina blogistani todella mukavaa palautetta. Se tuntuu ihanalta, ja samaan aikaan kauhean vaivaannuttavalta. Äh, no se nyt on semmonen, kunhan sinne jotain horisen meinaa lipsahtaa huulilta, mutta onnistuin useimmiten sen nielaisemaan ja sen sijaan vain kiittämään. Vaikka koville se ottaakin, sillä niin helposti homma heilahtaa itsensä vähättelyn puolelle. Haaveissani blogi päivittyisi joka päivä […]
Lempivaatteeni tällä hetkellä: suuri ja paksu, harmaa villatakki, joka on maailman lämpimin. Ja jossa näytän aivan tuhkapilveen joutuneelta muumilta. Tällä hetkellä kiinnostelee: käpertyminen. Ja näkymättömyys. Heijastimen sentään kiinnitin takinhelmaan, koska en mitenkään aktiivisesti toivo kuolemaa. Juuri nyt olen hirvittävän väsynyt, koska olin koko viikonlopun vapaalla. Loogista. Olin Helsingissä olemassa sosiaalinen ja kuuntelemassa hyvää musiikkia ja […]
Istun kirkasvalolampun edessä ja hoen itselleni piristy, piristy. Kissa tulee makaamaan lampun eteen ja piristyy niin, että jaksaa kavuta rappuset yläkertaan jatkaakseen unia makuuhuoneessa. Tiedän, että erityisesti tähän vuodenaikaan minun pitäisi lukea kepeää ja harmitonta kirjallisuutta. Sen sijaan kannan kirjastosta pinotolkulla masennusta, häpeää ja erilaisia perhehelvettejä. Yritän opetella, etten ottaisi asioita niin henkilökohtaisesti. On täysin […]
”Nuorisoa syytetään aina siitä, että se ryyppää ja rellestää ja kokeilee rajoja. Se puhuu rumasti eikä välitä mistään tärkeästä. Viettää kaiken aikansa netissä. Mutta tiedättekö, mitä ne siellä netissä tekevät? Seuraavat jumalauta ikäisiään tubettajia, jotka puhuvat kauniisti monimuotoisuudesta, avoimesti raittiudesta, suoraan kuukautisista, rehellisesti kasvissyönnistä, kierrättävät, rakastavat, itkevät ja pitävät heikomman puolia. Ja niitä se nuoriso […]
Kaamoskyykkäyksestä huolimatta syksyni on ollut pullollaan mukavia ja suuresti ilahduttavia asioita. Kas tässä listattuna niistä merkittävimmät: Vaaleanpunainen pipo En kertakaikkiaan tiedä, mitä tapahtui: yhtenä päivänä vain havahduin raastaavaan tunteeseen, että minun on saatava vaaleanpunainen pipo. Olin juuri sopivasti lähdössä kulttuuriretkelle Helsinkiin, joten käytin merkittävän osan päivästäni pääkaupunkimme keskustan pipotarjonnan ratsaamiseen. Lopulta sopiva löytyi, sellaisesta ihanan […]
Edellisessä postauksessa kailotin kaikelle kansalle onnellisuuttani. Mitä enemmän tykkäyksiä ropisi, sitä enemmän nousi punaa poskille: pitikö nyt taas mennä huutelemaan. Ikävyyksiä kerjäät tällä, sano miun sanoneen. Ei tullut universumin suurta kostoa (vielä), mutta matalapainetta kumminkin. Viikko sitten sunnuntaina uhkuin vielä hyvää fiilistä jokaisella huokosellani, herätäkseni säkkipimeään maanantaiaamuun umpiväsyneenä ja takkuisena myttynä. Aamukoomassa unohdin avainkorttini kotiini […]
Yllä oleva kuva on otettu viikko sitten lauantaina, kesken työpäivän, lehtitalon naistenvessassa. Olin juuri tullut tosi kivalta kuvauskeikalta ja lähdössä toiselle vielä kivemmalle. Halusin tallentaa hetken, jolloin olin sekä viikonlopputöissä että täydellisen onnellinen: monen mielestä kertakaikkisen mahdoton yhtälö. Ajatus oli jakaa kuvaa myös someen imelän #ilovemyjob-hästäkin kanssa, mutta en sitten kuitenkaan tehnyt niin. Miksi? No […]
Itse Minna Mänttäri 